Vedonlyöntisivustot toimivat nyt säästöliekillä, sillä koronakriisin takia monet urheilukilpailut on peruttu. Suomen ravikilpailutoimintakin on keskeytetty 18.3.2020 alkaen. Suomen kulttuuri tunnetaan siitä, että meillä tavataan lyödä vetoa ja pelata paljon rahapelejä. Malttamattomimmat vedonlyöjät odottavatkin jo kovasti sitä, että kriisistä selvitään ja ravi- sekä muut urheilukilpailut pyörähtävät jälleen käyntiin. Vermossa, Teivossa ja muilla raviradoilla voi olla ruuhkaa heti, kun tilanne normalisoituu.
Ravikilpailuja on ollut vuodesta 1817
Ensimmäinen varsinainen ravikilpailu järjestettiin Suomessa tiettävästi vuonna 1817. Jo sitä ennen isännät olivat mitelleet hevostensa paremmuudesta ajamalla kirkolta kotiin kilpaa. Vuonna 1884 pidettiin ensimmäinen Suuri orikilpailu, mikä oli Kuninkuusravien edeltäjä. Kuninkuusraveja on pidetty vuodesta 1924. Paikallisravit olivat hyvin suosittuja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, mutta vuosisadan puolenväliin mennessä niiden suosio romahti. Yksi syy tälle oli se, että suomenhevosten määrä laski dramaattisesti maatöiden koneellistuessa.
Nykymuotoinen kilpa-ajo alkoi 1960-luvulta, jolloin ravikilpailuihin sai ottaa osaa lämminverihevosillakin. Samoihin aikoihin ravivedonlyönti yleistyi, ja uusia raviratoja rakennettiin innokkaasti. 1970-luvulle tultaessa ravien yleisömäärät olivat viisinkertaistuneet aiempaan verrattuna!
Ravikilpailut ovat edelleen varsin suosittuja. Kuninkuusravit ovat kesän huipputapahtuma: niihin osallistuu jopa yli 50 000 katsojaa. Ravikilpailut ovat Suomen toiseksi seuratuin urheilulaji (heti jääkiekon jälkeen), pidetäänhän niitä vuoden jokaisen päivänä joulua lukuun ottamatta, ja niitä seuraa vuosittain noin 800 000 katsojaa. Lähdöissä juoksee vuosittain noin 8000 hevosta, sekä lämminverisiä että suomenhevosia. Suomenhevosten osuus on noin 3000.
Suomessa on 43 totorataa
Suomessa on 43 totorataa eli ravirataa, joilla järjestetään vedonlyöntiraveja. Näiden lisäksi on pieniä harjoitusratoja, joilla saatetaan järjestää paikallisraveja. Jääraveissa ja muissa paikallisraveissa ei harrasteta vedonlyöntiä.
Vermossa ravataan joka keskiviikko
Suomen päärata on tietenkin Helsingin Vermo. Vermossa ravataan joka keskiviikko, ja Vermon merkittävin tapahtuma on kansainvälinen Finlandia-ajo. Vermossa ravataan myös muita suurkilpailuja, ja siellä pidetään vuosittainen Kansallinen poninäyttely. Vermon katsomoon mahtuu yhtä aikaa noin 2000 katsojaa.
Teivossa ravataan joka tiistai
Tampereen ravirata sijaitsee Ylöjärven puolella. Teivon ravirata on sekä kilpailumäärien että totopelien myynnin perusteella Suomen toiseksi suurin ravirata, heti Vermon jälkeen tietysti. Teivossa ravataan joka tiistai, ja siellä pidetään vuotuinen Kriterium-kilpailu. Teivossa on hyvät tilat pitää myös muita suuria kilpailuja, kuten Kuninkuusraveja ja Euroopan raviliiton UET Grand Prixejä.
Turun ravirata on Suomen 4. suurin
Turun ravirata on Suomen 4. suurin ravirata pelivaihtonsa perusteella. Tavallisissa iltaraveissa on noin tuhannen katsojaa, mutta vuoden 2001 Kuninkuusraveissa siellä oli peräti 47 000 kävijää. Syyskuussa pidetään Turun Metsämäen raviradan suurimmat ravit eli Kylmäveristen pohjoismaiden mestaruus -kilpailu.
Kouvolan ravirata aloitti jo 1910-luvulla
Kouvolan ravirata on toiminut samalla paikalla 1910-luvun alusta, joten se on Suomen toiseksi pisimpään samalla paikalla toiminut ravirata. Vain Oulun Äimärautiolla on pidempi historia. Kouvolassa on pidetty monet Kuninkuusravit, ja siellä pidetään monia vuosittaisia suurkilpailuja (kuten Kouvola-ajo).
Kuopion Sorsasalo on tuttu useimmille raviharrastajille
Kuopion Sorsasalo on tuttu useimmille raviharrastajille, sillä siellä pidetään vuosittain monia ravikilpailuja – muiden muassa vuosittainen Kuopio Stakes. Suurkilpailuja ja pienempiä raveja voi katsoa 350-paikkaisesta ravintolakatsomosta tai 80-paikkaisesta olutkuppilasta.
Lahden Jokimaalla on tilaa
Lahden Jokimaan ravikeskuksen sisätiloihin sopii 2500 katsojaa, ja ulkona erilaisia tapahtumia voi seurata jopa noin 20 000 henkeä. Perusravien lisäksi tarjolla on isompia ravitapahtumia, kuten Suur-Hollola-ajot. Silloin kun Jokimaalla ei ravata, voi sen sauna- ja kokoustiloja vuokrata muuhun käyttöön.
Seinäjoen raviradalla on pidetty monet Kunkut
Seinäjoella on pidetty monet Kuninkuusravit. Edellisen kerran Seinäjoella pidettiin Kuninkuusravit vuonna 2005, ja ne oli tarkoitus pitää siellä tänäkin vuonna. Jää nähtäväksi, pidetäänkö Kuninkuusraveja lainkaan vuonna 2020.
Seinäjoella pidetään sekä Toto75-raveja että Kasvattajakruunun kilpailusarjoja ja muun muassa Suomi-Ruotsi-ohjastajamaaotteluita. Kansainvälinen Seinäjoki-Race on vuoden merkittävin ravitapahtuma Seinäjoella.
Maakuntaratoja on yhteensä 19 kappaletta
Vermon lisäksi Suomessa on yhteensä 19 maakuntarataa. Vermon ja edellä esiteltyjen Tampereen (Ylöjärven), Seinäjoen, Turun, Lahden, Kouvolan ja Kuopion maakuntaratojen lisäksi Suomessa ravataan Forssassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kaustisilla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Torniossa ja Ylivieskassa. Näiden maakuntaratojen lisäksi Suomessa on vielä 23 kesärataa, joilla pidetään kilpailuja vain kesäisin.